EU tiukentaa turvapaikkasääntöjä: palautuskeskukset kolmansissa maissa ja pidemmät säilöönottoajat työnalla

Julkaistu: 1.6.2026 23:07

EU-parlamentin ja jäsenmaiden neuvottelijat ovat päässeet poliittiseen sopuun turvapaikkasääntöjen merkittävästä kiristämisestä. Tavoitteena on nopeuttaa sellaisten turvapaikanhakijoiden ja muiden kolmansien maiden kansalaisten palautuksia, joilla ei ole laillista oleskeluoikeutta EU:ssa. Sopimus odottaa vielä parlamentin ja jäsenmaiden virallista hyväksyntää, mutta tämän arvioidaan olevan lähinnä muodollisuus.

Keskeinen uudistus on niin sanottujen palautuskeskusten perustamisen mahdollistaminen EU:n ulkopuolisiin maihin. Niihin voitaisiin sijoittaa hylättyjä turvapaikanhakijoita, joita ei voida palauttaa kotimaahansa esimerkiksi diplomaattisuhteiden puuttumisen tai lähtömaan kieltäytymisen vuoksi. Keskusten perustaminen edellyttää kahdenvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa, joille tarjottaisiin vastineeksi taloudellista tukea tai helpotuksia viisumikäytännöissä. Saksa ja useat muut EU-maat käyvät jo neuvotteluja mahdollisten kumppanimaiden kanssa.

Uusi sääntely antaa jäsenmaille laajemmat mahdollisuudet säilöönottoon karkotuksen varmistamiseksi ja pidentää säilöönoton enimmäiskeston jopa kahteen vuoteen, erityistapauksissa tätäkin pidemmäksi. Lisäksi hylätyiltä turvapaikanhakijoilta voidaan leikata toimeentuloetuuksia tai takavarikoida matkustusasiakirjoja, jos he eivät osallistu vapaaehtoisesti palautusprosessiin. Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ei kuitenkaan karkoteta, mutta lapsiperheisiin säännöt voivat ulottua.

Sopimus luo ensimmäisen yhteisen EU-kehyksen kolmansien maiden ratkaisuille, joista esimerkkeinä on mainittu Italian Albanian-malli ja Ison-Britannian epäonnistunut Ruanda-hanke. Samalla se heijastaa poliittista siirtymää kohti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, mikä on herättänyt voimakasta arvostelua ihmisoikeusjärjestöissä ja jakanut EU:n puoluekenttää.