Islannin EU-jäsenyysneuvottelut vaakalaudalla: Kansanäänestys tuo jännitystä teknologia- ja talouskysymyksiin

Julkaistu: 30.8.2026 07:08

Islannissa järjestetty kansanäänestys EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamisesta on osoittautunut poikkeuksellisen tasaiseksi ja jännittäväksi. Yli 270 000 äänioikeutetusta oli ääntenlaskennan eri vaiheissa laskettu noin 140 000-153 000 ääntä, ja kannat jakautuivat lähes tasan. Välillä neuvottelujen jatkamista puoltavat olivat hienoisessa johdossa, välillä vastustajat, ja ero liikkui vain muutamissa sadoissa äänissä.

Kansalaiset eivät äänestä suoraan EU-jäsenyydestä, vaan siitä, pitäisikö vuonna 2013 pysäytettyjä jäsenyysneuvotteluja jatkaa. Mahdollinen myönteinen tulos olisi vasta välivaihe: varsinaisesta liittymissopimuksesta päätettäisiin myöhemmin uudella kansanäänestyksellä. Myöskään kielteinen tulos ei sulkisi lopullisesti pois tulevia yrityksiä palata neuvottelupöytään.

Pääministeri Kristrún Frostadóttirin hallitus aikaisti äänestystä kansainvälisten jännitteiden vuoksi, mutta kampanjassa korostuivat ennen kaikkea kalastuspolitiikka ja talous. Islanti kuuluu jo EU:n sisämarkkinoihin ja Schengen-alueeseen, mutta täysjäsenyys merkitsisi liittymistä tulliliittoon ja mahdollisesti euroon. Suurinta vastustusta on herättänyt pelko kalastusalueiden hallinnan kaventumisesta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan myötä, sillä kala- ja meriteollisuus on keskeinen osa Islannin vientiä ja hyvinvointia.

Turvallisuuspoliittiset näkökulmat ovat olleet taustalla: Nato-maa Islanti seuraa huolestuneena Venäjän sotaharjoituksia lähialueilla ja kansainvälistä jännitteiden kasvua, mukaan lukien Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheet Grönlannista. Hallitus on korostanut, että äänestys on tilaisuus pohtia Islannin asemaa maailmassa, ja luvannut jatkaa työtään tuloksesta riippumatta. Lopullinen tulos ratkeaa vasta ääntenlaskennan valmistuttua.