Sveitsin jäätiköiden tuhoisa sulaminen: Ilmastonmuutos syynä ennätyksellisiin häviöihin

Julkaistu: 1.10.2026 03:09

Sveitsin jäätiköt ovat kokeneet jälleen poikkeuksellisen tuhoisan vuoden. Uusien mittausten mukaan ne menettivät vuonna 2026 noin 5,5 prosenttia jäätilavuudestaan, mikä on toiseksi suurin vuosittainen menetys havaintohistorian aikana. Jään paksuus ohentui keskimäärin 2,5-4 metriä, ja joillakin jäätikkökielillä kato oli jopa 10 metriä. Viiden viime vuoden aikana on hävinnyt lähes viidennes maan jäätiköiden kokonaisvolyymista, ja tutkijat kuvaavat vuotta 2026 suorastaan katastrofaaliseksi.

Erityisen rajusti sulaminen on iskenyt suuriin jäätiköihin, kuten Rhône-, Aletsch- ja Clariden-jäätikköihin. Useat pienemmät jäätiköt ovat kadonneet kokonaan, muun muassa Bella Tola Valais'n kantonissa ja Griessfirn Glarusin kantonissa. Tulokset perustuvat GLAMOSin ja Sveitsin tiedeakatemian pitkään jatkuneeseen seurantaan.

Syyt nopeaan sulamiseen löytyvät talven heikosta lumitilanteesta ja kesän äärimmäisestä kuumuudesta. Talvi 2025-2026 oli yksi mittaushistorian vähälumisimmista, eikä keväällä kertynyt suojaavaa lumipeitettä. Toukokuusta syyskuuhun vallinneet kuumat ja kuivat olosuhteet nostivat jäätymisrajan 76 päivän ajaksi yli 4 000 metrin korkeuteen, mikä on ennätys. Syyskuuhun mennessä lunta ei juuri ollut jäljellä edes 3 500 metrissä, ja monet jäätiköt jäivät täysin paljaiksi.

Voimakas sulaminen on lisännyt lyhytaikaisesti vesivirtaamia. Heinä-syyskuussa jäätiköiltä vapautui arviolta 2 200 miljardia litraa vettä, mikä on moninkertainen määrä Sveitsin vuotuiseen juomaveden kulutukseen verrattuna. Tutkijat kuitenkin varoittavat, että tämä helpotus on väliaikaista: kun jäätiköt pienenevät pysyvästi, niiden kyky tasata vesipulaa heikkenee. Sveitsin vuoristomaisema muuttuu nopeasti, ja raportit korostavat, että kyse on ilmastonmuutoksen ajamasta, pitkälti peruuttamattomasta kehityksestä.